Oot kaunis, se on totta

James Blunt: You're beautiful

Suoritin varusmiespalvelukseni Keuruun sittemin jo lakkautetussa pioneerirykmentissä. Palvelus alkoi heinäkuussa 2005, loppui tammikuussa 2006. B-kuntoisuusluokitukseni johdosta olin usein erilaisissa päivystystehtävissä, joissa tuli kuunneltua melko paljon musiikkia. Ajankuluna oli joko radio tai netistä laittomasti ladattua musiikkia mp3-soittimesta. Tuolta ajalta on jäänyt vahvasti mieleen joitakin biisejä.

Yksi noista biiseistä on James Bluntin You're beautiful, joka noihin aikoihin soi radiossa liikaa, kuten useilla – jopa hyvillä – biiseillä on tapana näinä soittolistaradioiden aikoina. Ja voi luoja, että vihasin sitä biisiä. Vihaan edellene, vaikka tunteet ovatkin vähän laimentuneet.

You're beautiful on aivan karmea. Tai no, ehkä se ei musiikillisesti ole pahimmasta päästä, joskaan ei parhaastakaan, mutta se Bluntin vinkuminen. Sitä ei kestä. Tämä on juuri sitä mieslaulannan tyyppiä, jota en voi sietää. Millään muotoa en halua tämän genren edustajien laulutaitoja väheksyä, mutta silti. On se hirveää kuunneltavaa. Sen lisäksi, että Bluntin ääni ärsyttää lähtökohtaisesti, hänen laulutyylissään on niin limainen ja imelä fiilis, että oksettaa.

Kuten sanottu, You're beautiful oli hitti armeija-aikanani, eikä se muistaakseni nauttinut suurta suosiota varusmiesten keskuudessa. Tieto siitä, että Blunt on aiemmin ollut armeijan upseeri, aiheutti kauhuajatuksia siitä, mitä armeija voikaan ihmiselle tehdä. En tiedä, mitä se meistä teki, jos mitään, mutta toivottavasti ei ainakaan mitään Bluntin kaltaista.

Kommentit