Tyyt tyyt, puh puh, ruks ruks

Eleanoora Rosenholm: Ambulanssikuskitar

Lasautetaanpa kesäkuun Rosenholm taas heti kuun ensimmäisenä päivänä. Olen varmaan hehkuttanur Eleanoora Rosenholmia jo liikaakin, mutta mitä sitten. Vaikka heidän koko (valitettavan suppea) tuotantonsa on hieno, on Ambulanssikuskitar ehdottomasti yksi suurimmista suosikeistani.

Mahtava sekoitus häiriintyneisyyttä ja huumoria, tykkään. Erityisesti ne "äänitehosteet" herättävät hilpeyttä. Musiikki toimii ihan täysillä. Se siirtyy kivasti säkeistön lallattelusta kertsin synkempään tunnelmaan.

Siihen päälle vielä hieno musiikkivideo, niin kasassa on varsin hyvä paketti.

Ainoana miinuksena tässä biisissä voidaan pitää sitä, että se muistuttaa aina siitä, etten vieläkään ole lukenut Herman Hessen Lasihelmipeliä. Se kai on taas niitä klassikoita, jotka "pitäisi" lukea. Ehkä luen sen joku päivä. Tai ehkä en vaivaudu edes yrittämään, koska tuskin jaksaisin ja ymmärtäisin kuitenkaan. Jännä nähdä.

Kommentit