Viikate: Suojelusenkeli
En ole millään muotoa hengellinen ihminen. En usko. Mutta se ei tarkoita, etteikö hengellinen musiikki voisi olla hyvää. Aiheesta oli puhe myös, kun kirjoitin Herra lähelläsi -virrestä.
Nyt ollan samoilla linjoilla. Suojelusenkeli on hirvittävän hieno biisi – ja virsi tämäkin, numero 971 – vaikken niin sanomasta välitäkään. Kai tämä on tuttu jo jostain lapsuudesta, mutta myöhemmin innostuin tästä Viikatteen version myötä.
Hieno ja synkkä ja kaikkea on tuo Viikatteen veto, jossa Hynysen Jouni lauleskelee. Kiinnostavaa on se, että kyseinen versio on kai ainoa kuulemani, jossa on mukana se kolmas säkeistö, jossa synti on laskenut verkkojaan. Syystä tai toisesta se on useimmiten jätetty pois ja tehty neljännestä kolmas. Sitä kolmatta ei ole edes virsikirjassa, näköjään.
Kyseinen säkeistö on jätetty pois muun muassa PMMP:n versiosta, joka on myös vallan kuunneltava. Valitettavasti sitä ei Youtubesta löytynyt. Viikatteen versiokin löytyi vain jostain joulutervehdysvideosta, jossa biisi loppuu vähän kesken. Kyllä siinä se kolmas – ja neljäskin – säkeistö kuitenkin tulee.
Tämä on taas biisi, jossa tärkeintä on se biisi, ei niinkään esittäjä. Mutta kyllä tuo Viikatteen versio taitaa se suosikki kuitenkin olla.
Kommentit
Lähetä kommentti