Ei armoa

Omar Santana vs. Nyocore: No mercy

Kun puhutaan hardcoresta, monelle tulee mieleen punk tai porno. Minulle ei. Minulle se on tätä, konemusiikin hardcorea. Ei minulla tosin sitä pornoakaan vastaan mitään ole.

Noin kärjistettynä voisi sanoa, että minun korviini hardstyle on hidastettua hardcorea, joten siksi eilen mentiin hardstylella. Halusin säästellä tämän tälle päivälle ja aloittaa eilen vähän rauhallisemmalla. Tämä on siis se biisi, joka eilen alunperin putkahti jostain yllättäen mieleen.

Tästä varsinaisesta harcoresta – tai mikä gabber lie oikea genre – en koskaan ole kovasti innostunut. Välillä tullut kuunneltua biisi sieltä, toinen täältä. Tämän No mercy -biisin löysin muistaakseni joltain hardcorekokoelmalta, jonka latasin netistä melkein laillisesti ja sitten autossa luukutin.

Onhan tämä hyvä. Nuo kuorosämplet toimii vallan mainiosti tuon järjettömän takomisen ja raastavien syntikoiden kanssa. Eniten tässä häiritsee se, että minulla on kutina, että tuo melodia on lainattu jostain, mutta en ainakaan toistaiseksi ole löytänyt tietoa, mikä se olisi. Ehkä se on ihan alunperin tätä varten, mene ja tiedä.

Anekdoottina kerrottakoon, että kävin ennen äänituotannon opintojani Keski-Suomen Opistolla silloin ensimäistä kertaa järjestettyä Rokkibreikki-linjaa. Se oli sellainen vuoden juttu musiikin ja muun ympärillä. Ensimmäisenä päivänä oli tietenkin muihin kurssilaisiin tutustumista, ja yhtenä tehtävänä oli vieruskaverin kanssa keskustella siitä, minkä biisin on kuunnellut viimeksi. Kerroin kuunnelleeni Omar Santanan ja Nyocoren No mercyn. Keskustelukumppanini, sellainen hipahtava rastapää, kertoi kuunnelleensa jotain roots reggaeta tai jotain. Tuli sellainen olo, että olimme hieman eri maailmoista. No, sitä sattuu.

Valitettavasti tätä ei Spotifysta löytynyt, eli Youtubella on pärjättävä.

Kommentit